Mitä tarkoittaa hyvä suuhygienia?

Hyvä suun omahoito tarkoittaa hampaiden huolellista harjausta fluoritahnalla 2 x päivässä ja hammasvälien puhdistusta vähintään 4-5 kertaa viikossa. Jokaisen suun tilanne on erilainen ja siksi on hyvä muistaa, että suun omahoidonvälineet ja -tuotteet valitaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Samasta syystä jokaisen hammastarkastus- ja hammaskivenpoistoväli hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla määräytyy yksilöllisesti.

 

Hammasharja tulee vaihtaa uuteen 2 kk välein

  • vanha hammasharja kerää runsaasti bakteereita
  • kuluneen harjan vuoksi puhdistusteho heikkenee

 

Harjaa hampaat...

  • 2 x pvä, aamuin/illoin
  • vähintään 2 min ajan
  • n. 2cm fluoritahnalla

 

Vie hammastikku...

ienrajaa pitkin hammasväliin ja liikuta hammastikkua edestakaisin 5-8 kertaa jokaisessa hammasvälissä.

 

Vie hammaslankain...

hammasväliin pienin sahaavin liikkein, ettei lanka napsahda kipeästi satuttaen ientä. Kuljeta hammaslankain edestakaisin vasten hampaan seinämää ylös ja alas 2mm ikenen alla asti.

 

Jos ikenet vuotavat verta...

päivittäisestä huolellisesta puhdistuksesta huolimatta tai hammasvälit ovat tukkeutuneet hammaskivestä, käänny hammaslääkärisi puoleen. 

 

 

 

 

 

Monet suun sairauden voivat edetä suussa oireettomina. Siksi on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa hyvästä omahoidosta huolimatta.
 

 

Ientulehdus


Kansallisen käypä hoito -suositusten mukaan 74% suomalaisista sairastaa ientulehdusta. Ientulehdus on suun tulehdustila, joka vastaa kämmenen kokoista tulehdusaluetta muualla kehossa, ja voi hoitamattomana edetä hampaiden kiinnityskudoksia tuhoavaksi sairaudeksi eli parodontiitiksi. Hampaan kiinnityskudoksella tarkoitetaan hampaita ympäröiviä ikeniä ja leukaluuta, jossa hampaat ovat kiinni. Ientulehduksen aiheuttaa hammasväleihin ja ienrajoihin kiertyvä bakteerikasvusto eli plakki, joka kovettuessaan muuttuu hammaskiveksi.

OIREET
Ientulehdus ei useimmiten aiheuta voimakasta kipua, mutta joskus puhdistuksen yhteydessä ikenet voivat tuntua aroilta. Yleisimmät ientulehduksen oireet ovat punoittavat ja turvonneet ikenet sekä pahanhajuinen hengitys, jota ei välttämättä itse huomaa. Tulehtuneet ikenet vuotavat usein verta hampaiden harjauksen tai hammasvälien puhdistuksen yhteydessä.
Tupakointi saattaa piilottaa ientulehduksen oireet kokonaan, sillä tupakan sisältämä nikotiini supistaa ikenissä virtaavia verisuonia ja estää veren vuotamisen.

MITEN EHKÄISTÄ IENTULEHDUSTA?
Suun omahoito on tehokas tapa välttää ientulehdusta. Tulehdusta aiheuttavia bakteereita sisältävän hammaskiven muodostumista voi hidastaa, kun pehmeät bakteeripeitteet (plakki) puhdistetaan huolellisesti hampaiden pinnoilta ja hammasväleistä. Hampaiden huolellinen harjaus kaksi kertaa päivässä ja hammasvälien päivittäinen puhdistus ovat hyviä tapoja edistää omaa suun terveyttä. Oikealla harjaustekniikalla ja oikeanlaisilla puhdistusvälineillä on huomattava merkitys omahoidon onnistumisessa. Perehdy siis huolellisesti pakkausten mukana tulevien välineiden käyttöohjeisiin.

On myös tärkeää käydä säännöllisesti hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla hammastarkastuksessa ja hammaskiven poistossa. Jokaisen suun bakteerikanta ja hampaiden tila ovat erilaisia, joten hoitoväli määräytyy yksilöllisesti.


Hampaiden reikiintyminen eli karies


Kariesbakteeri on maailman levinnein infektiotauti, joka tarttuu sylkikontaktilla yleensä jo varhaislapsuudessa vanhemmalta lapselle. Karies on bakteeri, joka muuttaa hiilihydraatit hapoksi ja liuottaa hampaiden kiillekerroksen mineraaleja. Kariesbakteeri aiheuttaa tuhoa kiilteessä hitaasti, joten alkavat vauriot voidaan usein pysäyttää hyvällä suun omahoidolla ennen kuin reikä muuttuu paikattavaksi. Vauriot muuttuvat paikattaviksi, jos kariesbakteeri onnistuu läpäisemään kiilteen ja saavuttaa kiilteen alla olevan dentiinin. Huokoisessa dentiinissä karies etenee nopeasti ja hammasytimen saavuttaessaan on bakteereilla suora yhteys verenkiertoon.

OIREET
Oireet ovat yksilöllisiä. Karioitunutta hammasta voi vihloa, särkeä tai jomottaa, mutta joskus karies voi edetä oireettomasti pitkällekin. Pitkälle edennyt karies vaatii usein juurihoitoa ja voi oireilla turvotuksena kasvoissa tai mätäpaiseena (abskessi) ikenessä. Hoitamaton karies on iso riski koko yleisterveydelle.

MITEN EHKÄISTÄ HAMPAIDEN REIKIINTYMISTÄ?
Kariesta voi ehkäistä päivittäisellä hyvällä suun omahoidolla sekä terveellisellä ruokavaliolla.

Kariesbakteeritartunnan ajankohdalla on merkitystä hampaiden reikiintymisen kannalta. Kansallisten käypähoitosuositusten mukaan useimmiten kariesbakteeri, Streptococcus Mutans, tarttuu vanhemmalta lapselle sylkikontaktin kautta. Sylkikontaktilla tarkoitetaan esimerkiksi suukkoja suoraan suulle tai lapsen kanssa samalla lusikalla syömistä.
Mitä pidempää lapsen kariesbakteeritartuntaa voidaan välttää, sitä parempi normaalifloora ja vastustuskyky lapsen suuhun kehityttyä.


Hampaiden kuluminen ja vihlonta


Hampaiden laaja-alainen kuluminen saattaa vaikuttaa merkittävästi purentaan, puheen tuottamiseen, syömiseen ja ulkonäköön. Hampaiden kulumista kutsutaan joko eroosioksi, abraasioksi tai attritioksi. Menetettyä kiillettä ei voi saada takaisin, mutta oireita ja vaurioita voidaan hoitaa ja korjata. Paras tapa suojautua hampaiden kulumiselta on yrittää ennalta ehkäistä vaurioita.

HAPPOHYÖKKÄYS

Hammaskiille on ihmisen kovinta kudosta, mutta syödessä pH tasapainon muutos aiheuttaa suussa happohyökkäyksen, joka pehmentää hammaskiillettä ja altistaa sen kulumiselle ja hampaiden reikiintymiselle. Happohyökkäys syntyy suussa aina kun syömme tai juomme jotain muuta kuin vettä, juustoa tai pähkinöitä. Happohyökkäys kestää suussa noin 30 minuuttia, jonka aikana ei tulisi pestä hampaita ettei pehmentynyt kiille hampaiden pinnoilla kuluisi. Hyvin hoidettu hampaisto kestää päivän aikana 5-6 happohyökkäystä. Napostelu altistaa kiilteen kulumiselle. Täysksylitoli-tuotteet katkaisevat happohyökkäyksen ja auttavat kiillettä kovettumaan nopeammin happohyökkäyksen jälkeen. Ksylitolia tulisi nauttia aterioiden jälkeen 5g päivässä.

EROOSIO

Eroosio on hammaskiilteen kemiallista kulumista. Eroosio voi olla ulko- tai sisäsyntyistä tarkoittaen sitä, että se voi aiheutua kehon sisäisistä tai ulkopuolisista syistä. Sisäsyntyisiä tekijöitä ovat elimistön vatsahapot röyhtäysten (refluksitauti) tai oksennuksen muodossa. Happamat juomat ja ruuat ovat kehon ulkopuolisia eroosion aiheuttajia. Esimerkkejä happamista juomista ovat limonadit, energiajuomat, viinit, siiderit ja maustetut hiilihappovedet. Happamia ruokia ovat muun muassa sitrushedelmät ja marjat. Hammaskiilteen liukeneminen alkaa, kun suun PH laskee alle 5,5.

Miten voin ennaltaehkäistä eroosiota?

Kiinnitä huomiota ruokavalioosi ja nauti happamia tuotteita kohtuudella. Harjaa hampaat aamuin illoin fluoritahnalla. Sylje ylimääräinen tahna pois, mutta älä huuhtele suuta. Hammastahnan sisältämä fluori vahvistaa kiillettä. Vältä hampaiden harjaamista 30 min ruokailun jälkeen, koska kiille pehmenee ruokailussa syntyneen happohyökkäyksen yhteydessä ja on silloin alttiimpi vaurioille.

ABRASIO

Abrasio on mekaanisen kulutuksen aiheuttamaa hampaan kulumista. Metalliset lävistykset suussa tai liian voimakas hampaiden harjaus liian kovalla hammasharjalla voi johtaa abrasiovaurioihin.

Miten voin ennaltaehkäistä abrasiota?

Vaihda metalliset lävistykset muovisiin. Älä käytä voimaa harjatessasi hampaitasi ja pese hampaasi aina pehmeällä harjalla.

ATTRITIO

Attritio on hampaiden yhteen puremisesta aiheutuvaa kulumista, kuten öisin tapahtuvaa narskuttelua. Narskuttelun syynä voi olla purentahäiriöt, perinnöllinen alttius tai stressi. Narskuttelu tapahtuu usein yöllä, mutta joskus sitä tapahtuu myös päivisin huomaamatta. Narskuttelu voi kiilteen kulumisen lisäksi aiheuttaa tuhoa myös hampaiden kiinnityskudoksissa (leukaluu ja ikenet).

Miten voin ennaltaehkäistä attritiota?

Purentakisko on hyvä tapa hoitaa purennasta johtuvaa hampaiden kulumista. Kiskoa käytetään öisin, se suojaa hampaita kulumiselta ja rentouttaa puremalihaksia. Akryylinen purentakisko valmistetaan yksilöllisesti hammaslääkärin vastaanotolla.

Purennasta johtuvia oireita voidaan lisäksi hoitaa fysioterapialla, liikunnalla ja hieronnalla.

HAMPAIDEN VIHLONTA

Eroosion ja attrition aiheuttama kiilteen kuluminen johtaa kiillekerroksen ohenemiseen ja ohentuneen kiilteen alta paljastuu hampaan seuraava kerros, huokoinen dentiini. Kiillekerros ei ulotu hampaiden juuriosiin, joten abrasion (harjausvauriot) seurauksena ikenet vetäytyvät ja hampaiden dentiiniset juurenpinnat tulevat näkyviin.

Dentiinissä on paljon pieniä huokosia kanavia, joita kutsutaan tubuluksiksi. Kylmä juoma, ruoka tai ilma aiheuttaa hampaiden vihlomisen osuessaan huokoisiin tubuluksiin.

Mikä avuksi vihlontaan?

Eri syistä johtuva hampaiden kuluminen voi aiheuttaa hampaiden vihlontaa. Tavallisen hammastahnan sisältämä fluori auttaa vahvistamaan jo vaurioitunutta kiillettä, mutta hampaiden vihlomisen ehkäisemiseksi tarvitaan usein muitakin keinoja. Vihloville hampaille tarkoitetut hammastahnat sisältävät ainesosia, jotka tukkivat vihlomista aiheuttavia tubuluksia. Hammastahnan käyttö on kuitenkin paikallista ja sen vaikutus loppuu, jos siirrytään käyttämään tavallista tahnaa. Tahnaa ei koskaan pidä huuhtoa pois. Se on hyvä jättää suuhun, koska silloin tahnan ainesosat pääsevät vaikuttamaan hampaisiin paremmin ja pidempään. Tahnaa voi myös hieroa muutaman minuutin ajan sormella erityisen paljon vihloviin kohtiin.

Paljastuneita hammaskauloja voidaan hoitaa myös hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Vihloviin kohtiin voidaan sivellä voimakasta fluorilakkaa tai paikkauksessa käytettyjä sidosaineita. Nämä keinot ovat hieman pitkäkestoisempia, mutta niidenkin vaikutus loppuu aikanaan.

Joskus hampaat ovat niin kuluneet, etteivät tahnat, fluorilakat tai sidosaineiden käyttö enää auta. Silloin vaihtoehtona on suojata paljastunutta dentiiniä paikka-aineilla, kuten esimerkiksi muovilla tai erilaisilla keraamisilla kruunuilla tai täytteillä.


Parodontiitti

Parodontiitti on vakava krooninen suun tulehdustila, jossa bakteerit tuhoavat hampaiden kiinnityskudoksia (ikenet ja leukaluu) ja se on seurausta hoitamattomasta ientulehduksesta. Parodontiitin aiheuttavat suussa elävät bakteerit, mutta sille altistavia tekijöitä ovat huono suuhygienia, yleissairaudet (esim. Diabetes), tupakointi ja geeniperimä.

Parodontiitti on kansallisten käypä hoito suositusten mukaan merkittävä kansan tauti Suomessa ja mm. 30-34 vuotiaista suomalaisista 48% sairastaa jo jonkin asteista parodontiittia. Parodontiitti vaikuttaa negatiivisesti yleisterveyteen ja siihen sairastuneella voi olla suurentunut riski sairastua lisäksi mm. Alzheimeriin, diabetekseen, endokardiittiin, ateroskleroosiin sekä sydän- ja aivoinfarktiin.

Ienrajaan ja ikenen alle kertynyt hammaskivi on hyvä kasvualusta parodontiittia aiheuttaville bakteereille. Bakteereiden tunkeutuessa ikenen alle, ien puolustautuu tuhoamalla hammasta ympäröiviä kudoksia pitääkseen tulehduksen paikallisena. Pitkään jatkunut hoitamaton tulehdus, johtaa hampaiden heilumiseen ja mahdollisesti hampaan irtoamiseen.

Oireet:

Parodontiitti etenee hitaasti ja salakavalasti, joten varsinkin alkuvaiheessa parodontiitti voi edetä melko oireettomasti. Ensioireita ovat yleensä turvonneet ja voimakkaasti vuotavat ikenet sekä pahanhajuinen hengitys, jota ei itse välttämättä huomaa. Pitkälle edenneessä parodontiitissa hampaissa esiintyy heilumista, joka voi mm. vaikeuttaa syömistä ja aiheuttaa purennallisia ongelmia.

Ehkäisy ja hoito:

Parodontiitin ehkäisyssä tärkeää on hyvä päivittäinen suuhygienia ja tupakoimattomuus. Parodontiitin hoitoon osallistuvat hammaslääkäri, suuhygienisti ja potilas itse. Pitkälle edenneen sairauden aiheuttamaa kiinnityskudostuhoa ei pysty enää korjaamaan, mutta tauti voidaan pysäyttää säännöllisillä hammaslääkärikäynneillä ja hyvällä suuhygienialla. Oikeaoppisella ja säännöllisellä suun omahoidolla on ratkaiseva merkitys parodontiitin hoidossa, koska se on ainoa tehokas tapa pitää ikenien päivittäinen bakteeriärsytys minimissä. Hammaslääkärikäyntien tiheys riippuu omahoidon tasosta ja siitä miten pitkälle tauti on edennyt.


Lasten suun hoito

Toteutamme kotona opittuja rutiineita mitä luultavimmin läpi elämämme. Siksi on tärkeää opettaa lapsille oikeaoppinen suun hoito jo pienestä pitäen. Lasten suun terveyden kannalta tärkeintä on oikeanlaiset ravintotottumukset ja hyvä suuhygienia. Ateriarytmin on hyvä olla säännöllinen ja ravinnon vähäsokerista. Myös limujen ja mehujen säännöllistä käyttöä on hyvä välttää.

Vanhempien tulisi harjata alle 6-vuotiaan lapsen hampaat kahdesti päivässä, mutta sitä vanhemmat lapset voivat harjoitella harjausta jo itsenäisesti. Vanhempien on hyvä kuitenkin tarkistaa harjaustulos, koska lapsen motoriikka kehittyy riittäväksi vasta lapsen ollessa n.12 vuotias. Hammasvälien puhdistus on hyvä aloittaa silloin kun ensimmäiset pysyvät hampaat puhkeavat suuhun.

Hampaiden reikiintymisen kannalta kriittisiä vaiheita ovat ensimmäisten maitohampaiden puhkeamisaika (0,5-2v.) ja niin sanotut vaihduntavaiheet, jolloin maitohampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin (5-7v. ja Xv.).

Lapsen suu on pieni, joten hampaat on hyvä harjata pienillä lapsille suunnatuilla käsiharjoilla tai pyöreäpäisellä sähköharjalla. Harjauksessa käytetään fluoritahnaa jo heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Tarkista tarvittavat fluoripitoisuudet fluoritaulukostamme. Hammasvälien puhdistukseen kelvollinen väline on lankain, jolla on helppo ylettyä lapsen pienen suun taka-alueiden väleihin.

 

 

Hammaslääkäriliiton fluorisuositukset hammastahnoille

  • Aikuisten ja yli 6 vuotiaiden fluoritahnan käytön suositus on 1450 ppm fluoria ja sillä tulisi pestä hampaat 2x päivä 2 minuutin ajan.
  • Yli 3 vuotiaiden lasten fluoritahnan käytön suositus on 1000 ppm fluoria ja sillä tulisi pestä hampaat 2x päivä 2 minuutin ajan.
  • Alle 3 vuotiaiden lasten fluoritahnan käytön suositus on 1000 ppm fluoria ja sillä tulisi pestä hampaat 1x päivä 2 minuutin ajan, toisella pesukerralla hampaat tulisi pestä ilman hammastahnaa.

TERVE SUU PARANTAA ELÄMÄNLAATUA!